Kati ja korvaeläimet esittäytyy

[kati.g]

Heipparallaa,

Täällä Vantaalla kirjoittelee parikymppinen kahden Cornarin ja Ranskanbulldoggin emäntä, Kati. Rex-kisut ovat hurmanneet koko perheen ihanalla luonteellaan sekä persoonallisella ulkonäöllään. Ensinhän ei pitänyt kissaa kotiin hankkia, mutta nyt niitä onkin jo kaksi. Tosin, eihän näitä voi "kissoiksi" laskea...
Rodun plussana pidän myös turkkia, josta ei tosiaan karvaa pöllyä kuten perus-maatiaisesta.

Meillä siis asustaa kaksi sohvachamppioonia, Suri (kilpikonnaruskeatiikeri 01/07) ja Heppu (musta 10/07) Kummatkin ovat leikattuja. Suri on luonteeltaan kissamaisempi ja äänekkäämpi. Neiti rakastaa yli kaiken koiraystäväänsä Onnia. Heppu taasen ei osaa maukua, mutta muita ääniä päästelee senkin edestä. Poika on huomionkipeä ja vähän hömelökin kikkaraturkki.

Ja tässä kuvasatoa;

[Marke]

Teretulemasta.
Hauskaa, kun noihin cornarikastraatteihin melkein säännöllisesti liittyy tuo hömelyys - kuten meidän Askikseen. Ollaan niin suurta miestä ja jos sitten tulee joku mutka matkaan istutaan jossain ihan hölmistyneen näköisenä odottaen, että joku hoitaa tilanteen...

[kati.g]

Kyllä se kastraatio varmaan vaikuttaa kun Hepusta on tullut tuollainen vähän "onneton", hyvässä mielessä tietty. Oikea mamman poika, joka on kokoajan syliin kerjäämässä.
Aivan mainio tyyppi joka hurmaa sukulaiset ja naapurit heittäytymällä jalkoihin kerjäämään silityksiksiä. Mustaa väriä kuvaisi mielestäni paremmin "harmahtava"