Täytyy ilmeisesti provosoida vielä vähän.
Itse ajattelen lähinnä DRX:ää, tuota rex-maailman klovnia, jonka pentumäärät eivät vielä päätä huimaa täällä meillä - vaikka kiinnostus tuntuu kasvavan koko ajan. Tiedän monen kasvattajan pohjaavan tämänhetkisen kasvatuksensa sille, että yritetään pitää geenipohja mahdollisimman laajana ja tietenkin käyttää jalostukseen terveitä kissoja, jotka mielellään olisivat myös tyypiltään hyviä.
Mitä olen näitä katsellut meillä ja muualla, niin jo turkin laadussa on taiteilemista, joukosta löytyy sekä liian kaljuja että liian pitkäturkkisia, kiharoiden laatukin vaihtelee jo saman pentueen sisällä melko paljon. Nyt ehdotettu vähentäisi turkin kiharuudesta ja laadusta annettavia pisteitä - ja kuitenkin juuri turkin laatu on se, mikä tekee rexistä rexin.
Jos nyt jalostuspäätöksiä tehtäessä pitäisi ottaa vielä huomioon turkin väri yhtenä osatekijänä - rodulla, jolla tosiaan on ollut kaikki värit sallittuja, niin miten se vaikuttaisi jalostuspäätöksiin?
Toinen minua mietityttävä asia olisi sitten, että mikä instanssi tulee määrittelemään mikä on "hyvä" väri? Jääkö se jokaisen tuomarin oman maun varaan? Itse rakastan nimenomaan devonilla noita "trasselituppovärejä" - eli minusta hohtavan musta ei ole kaikkein rotytyypillisin väri - se on vähän turhan "sivistynyt", jos ymmärrätte, mitä tarkoitan.
Mitenkä sitten valkolaikut? Onko "hyvä" väritys mahdollisimman yksilöllinen vai mahdolisimman symmetrinen?
Eikö ensin pitäisi selvittää, mitä hyvällä/huonolla värillä tarkoitetaan, ennen kuin sitä pisteytetään?