1-2) Yksi devon (Poksu) aloitti kiiman n. 5- kuisena - ja jatkoi sitä seuraavat kolme kuukautta (välissä voi olla 1-2 vähän lievempää päivää), kunnes astutettiin. Nyt pentujen jälkeen kiimat olleet harvemmassa ja kestäneet muutaman päivän.
Noi kaksi muuta devonia (emä ja tytär) eivät oikein ole kiimailevaa sorttia. Taisi Piipi noin vuoden ikäisenä olla kerran parin päivän kiimassa, ja seuraava kunnon kiima tuli sitten pari kuukautta myöhemmin, jolloin se sitten astutettiin. nyt pentujen jälkeen kiimailee muutaman päivän 2-4 kuukauden välein. Tytär on nyt 8 kk, ja kerran pari on ollut hiukan tavallsita herttaisempi, mutta kunnon kiimaa ei näkynyt.
Cornarityöllä sellainen hyvin lievä "harjoituskiima" (pörisee ja rakastaa kaikkia, mutta ei huuda eikä kieri) n. 7-kuisena ja eka kiljunta-kierintä joskus 10 kk ikäisenä - jonka jälkeen leikattiin.
(OT: Meillä tuntuvat naaraat olevan kesätauon kannalla - kiimat tiheämpiä ja selvempiä keväällä ja syksyllä.)
Pillereitä en ole kokeillut - ja kun kyselin eläinlääkäriltä tuolle kestokiimaiselle, niin minun lääkärini varoitteli nisitä aika painokkaasti - piti "liian nuorena" astuttamista huomattavasti parempana vaihtoehtona. Uskoin ilmeisesti aika helposti, koska itse lääkitsen itseänikin mahdollisimman vähän.
7) Tiheä juokseminen alkoi syödä kissaa silminnähden - ruoka ei maistunut, eikä mikään tuntunut miltään.
Tiedä sitten, kuinka paljon jatkuvaan kiimaan vaikutti se, että talossa oli pennut ja fertiili uros siihen aikaan.