Meillä myös Taikan parhaat lelut ovat pullonkorkkeja. Mikä riemu syntyykään, kun korkki "löytyy" pöydältä! Siinä onkin emännällä ihmettelemistä, kun pulloista puuttuu aina korkit. Yksi Taikan harrastuksista on vähän kurja, sillä jos olen jättänyt tiskipöydälle lasin, kahvikupin tai vastaavan, niin se käy tassullansa pyyhkäisemässä ne lattialle. Eli meiltä löytyy korkkeja sohvan, piironkien ym. alta ja kupit ja lasit lattialta.
Tiplulla taas on mielilelu keppi, jonka päässä on pitkä naru ja sen päässä pari naruhapsua. Se kiikuttaa sitä suussaan ja tuo minulle sohvalle, katsoo minua silmiin ja sipaisee tassullaan rintaani; leiki, se sanoo. Keppilelua pitää heilutella yläilmoissa ja Tiplu tekee piiiiitkän loikan ja ottaa naruhapsuun kiinni. Kun heitän koko kepin pitkälle, Tiplu tuo sen taas mulle takaisin ja sama alkaa uudestaan, loputtomiin. Tiplu on ketterä ja älykäs kissa, se ehtii pyydystämään itikatkin yläilmoista yhdellä ketterällä loikalla. Taika-ressukka on pikkusen verran köntys; niin narulelu kuin itikatkin saavat viuhua ohi, sillä Taikan katse ei pysy ihan perässä.

Mutta kyllä Taika on niin ihanan tumpelo! Eipä uskaltanut syödä hyttystäkään, vaan "isoveli" Tiplu teki sen hänen puolestaan.
Meillä saa muut lelut olla rauhassa, nämä yllämainitut on ne parhaimmat ajanviettoharrastukset tuon keittiön ikkunasta katselun ohella. Sieltä käsin näkee paljon pikkulintuja, jotka käyvät pihan suihkulähteellä juomassa, samoin kuin kaksi oravaakin. Sinne ikkunan viereen kiiruhdetaan peräkanaa, sillä aina siellä on jotain ihmeteltävää.