). Ja sitten kaksi poikaa.Eli en osaa sanoa, mikä on naarasta, mikä kilpparia. Vanhin kilppari ja pojat on leikattuja.
Meillä kaikki muut tulevat mainiosti toimeen keskenään, mitä nyt vanhin kilppari on vähän myrtsinä - välillä kaikilla, välillä nimenomaan puolivuotiaalle pennulle. Se kun on ainoa, joka juoksee karkuun toisen ässähdyksiä. Muut pysähtyvät hämmästyneenä ja antavat takaisin tassua - jolloin tämä "koulukiusaaja" yleensä lähtee karkuun.
En usko että tuossa on kyse kilppariudesta, vaan ennemmin siitä, että neiti tuntee tulleensa ohitetuksi, kun nuoremmat ovat fertiilejä - ja yrittää kohentaa omaa oloaan runttaamalla vielä alempana olevaa. Ja ihan yksilöllisestä perusluonteesta - olen kuullut, että suvussa on vähän tätä kiukuttelua muutenkin. En tiedä vaikuttaako rotu asiaan mitenkään, sillä vanhin on CRX nuoremmat devneita - ja niiden suhtautuminen maailmaan tuntuu olevan vähän erilaista tyyliin aatelinen ja hovinarri.
Eli minusta voit valita kissan ihan oman maun mukaan ja toivoa parasta. Eiköhän se ole enmmän yksilöstä kuin väristä kiinni. Ja vaikka minua vähän säälittääkin tuon yhden puolesta, niin ei täällä sotatilaa ole, pahimmillaan kuuluu jotain murahduksia ja sähähdyksiä - ja aina välillä tapaan ässähtelijän jommankumman pojan viekusta... Kolmeen asti meiän Elica vielä pysyi sosiaalisena - sitten alkoi vähän ärtyillä - muta kun nuo toisest ei ota kiukuttelua tosissaan - luojan kiitos!
Odotan vaan mielenkiinnolla, miten sitten tulevaisuudessa sosiaalinen hierarkkia muotoutuu, kun nuo toisetkin naaraat leikataan...
(Ps. Ai niin, onhan täällä vielä yksi kilppari, mutta sillä on ikää vasta 1 viikko, ei niin pientä lasketa mukaan.
)
Pitää paikkansa, kun tulkitsee oikein...
