Kissat ja pakkanen

[Tuuli]

Erikalle propsit että toimi. Usein kun ikävyyksiä tapahtuu, löytyy silminnäkijöitä muttei niitä jotka puuttuisivat asiaan. Olkoon tämä muistutuksena meille jokaiselle että mieluummin useampi ihminen puuttuu kuin että kukaan ei puutu jos näkee vääryyksiä tapahtuvan.

[Niina]

Hienoa Erika! Todellakin toimit oikein! Kumpa vaan moni muukin olisi yhtä fiksu kuin sinä, ja puuttuisi ajoissa kun näkee kissalle vääryyttä tapahtuvan.
Ottaa kyllä niin pannuun tuommoiset idarit, jotka ottaa vaan kissan mitään ajattelmatta, kun ilmaiseksi saa, eikä sitten viitsikään yhtään huolehtia siitä eläimestään. Ajatellaan vaan, että kyllähän nyt kissa ulkona pärjää, kun onhan navettakissatkin aina pärjänneet vaikkeivat sisälle pääse välttämättä ollenkaan. Unohdetaan vaan, että jos ei ole edes sitä navettaa, mihin kissa pääsee lämmittelemään, niin aika heikoilla se on tuolla pakkasilla...

[Hyppytiike]

Asuimme muutama vuosi sitten aivan Mikkelin keskustassa, vilkkaasti liikennöidyssä risteyksessä. Kerrostalonaapurini (myöskin parikymppinen miekkonen, joka asui meitä kerrosta alempana eli 2. kerroksessa) omisti maatiaiskissan. Metsästin kissan rappukäytävästä muutamana viikonloppuiltana ja kiikutin tyypin ovelle. Ei ollut bileiltään huomannut kissan kadonneen. Kerran soittelin ovikelloa, kun kissa kiikkui kaltevalla peltisellä ikkunalaudalla, ikkunan ulkopuolella. Avoimesta tuuletusikkunasta oli livahtanut haistelemaan ulkoilmaa. Ei huoleni tietystä miestä hetkauttanut. Kerran sitten kissa löytyi kerrostalon takapihalta ja kun mies ei vastannut ovikelloon, päätin kiikuttaa sen löytöeläintalolle. Ilmoitin mistä kissan löysin ja että tiedän kuka sen omistaa. Kissoja pidetään siellä karanteenissa 15 päivää, ennen kuin niille aletaan etsiä uutta kotia. Omistaja kyseli kissaa ja haki sen pois talolta juuri kaksi viikkoa siitä, kun sen sinne toimitin *huoh*